Vihanti – Entisen Kunnan Esittely ja Historia

Vihanti on entinen kunta Pohjois-Pohjanmaalla, joka perustettiin 1865 ja liitettiin osaksi Raahen kaupunkia vuonna 2013. Vihannin pinta-ala on 489,64 neliökilometriä ja väkiluku noin 3 000 ihmistä.

Missä Vihanti sijaitsee?

Vihanti sijaitsee noin 37 kilometriä Raahesta kaakkoon. Sijainti Pohjanmaan radan varressa 70 km Oulusta etelään kantateiden 86 ja 88 risteyksessä takaa hyvät liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin. Vihanti on suurimmaksi osaksi suuri erämaa, jossa on metsiä, peltoja, soita ja satunnaisia hiekka- ja soraharjuja. Lampinsaaren mineraalirikkaalla alueellaa esiintyy sinkkiä, kuparia ja lyijyä. Pieniä gabro- ja dioriittialueita on tasaisesti kunnan alueelle. Vallitsevana maalajina on moreeni, jota esiintyy pääasiassa Vihannin mäkisillä alueilla.

Laajoilla alueilla mineraalimaalajit peittyvät turpeella. Kunnassa ei ole merkittäviä korkeuseroa. Suuri osa alueesta sijaitsee 70-90 metriä merenpinnan yläpuolella. Joitakin korkeuseroja havaitaan Keloselässä ja Latvangoissa, joissa korkein kohta nousee jopa 110 metriin. Vihantissa on 4,94 neliökilometriä vesistöjä, joihin kuuluu pieniä järviä ja lampia.

Suurimmat järvet ovat Alpuanjärvi, Ylä-Vuolujärvi ja Haukilampi. Toinen tärkeä järvi on Kirkkojärvi, joka on ensin kuivattu ja palautettu sitten takaisin luonnolliseen tilaansa. Järven rannalla on puulaiturilla varustettu ranta, jossa ihmiset voivat nauttia auringosta, pitää piknikkejä ja harrastaa vesiliikuntaa. Rannalta pääsee helposti Vihannin luontopoluille, verkostoon, joka kattaa 100 kilometriä maisemallisesti kauniita reittejä monipuolisine eläimistöineen ja kasvustoineen, jotka ovat tutustumisen arvoisia.

Polut kulkevat entisen kunnan maisemien ja historiallisten kylien halki. Reittien varrella on leirintäpaikkoja ja mökkejä. Talviurheilun harrastajat voivat vierailla reiteillä lumisena vuodenaikana harjoitellessaan hiihtoa. Vihannin tärkeimmät joet ovat Vihanninjoki ja Piipsanjoki, jotka laskevat Pyhäjokeen. Suot hallitsevat merkittävän osan entisestä kunnasta. Laajimmat suot ovat Märsyneva ja Kuuhkamonneva.

Nähtävyyksiä Vihannissa

Mäntylammen lava oli 1970-luvulla suosittu tanssipaikka Pohjois-Pohjanmaalla. Nykyään siellö järjestetään vain muutamia tapahtumia kesäisin. Vuodesta 1964 lähtien Mäntylammen lavalla on pidetty Härkäjuhlat-festivaalia elokuun toisena lauantaina. Tapahtumassa esiintyy kotimaisia tanssiyhtyeitä ja rock-orkestereita. Vihanti on rock-yhtye Gobran kotipaikka, joka koostuu entisen kunnan muusikoista.

Kirkkojärven rannalla sijaitsee Vihannin paikallinen kulttuurikeskus, monipuolinen kulttuuri- ja virkistyskeskus useine rakennuksineen. Keskus tarjoaa tiloja konferensseille, nuorisotapahtumille, museonäyttelyille, koulutuksille ja majoitukseen. Ukonkantti-rakennuksessa sijaitsee Vihannin kirjasto, yksi Raahen kolmesta yleisestä kirjastosta. Kirjasto tarjoaa kirjojen lainaamista, internetin käyttöä, tietokoneita, aikakauslehtiä, asiakirjojen tulostusta ja konsolipelejä.

Kulttuurikeskuksen ulkopuolella on malli kivikautisesta kylästä, joka esittelee Vihannin elämää esihistoriallisina aikoina. Sieltä löytyy sekä muinaisjäänteitä että nykyaikaisen elämäntavan elementtejä. Kesäisin ympäröivä alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet patikointiin, melontaan, tennikseen ja rantalentopalloon. Vihannin luterilainen kirkko on peräisin vuodelta 1784. Se sai nimensä Ruotsin kuningas Kustaa III:n puolison, Sofia Magdalenan, mukaan.

Palvelut

Vihannissa on saavutettavat ja hyvin toimivat peruspalvelut. Kylässä sijaitsee hyvin varusteltu terveyskeskus, jossa työskentelee erittäin päteviä lääkäreitä, jotka tarjoavat laajan valikoiman terveydenhoitopalveluita, mukaan lukien äitiys- ja hammaslääkäripalvelut. Lisäksi Vihannissa on apteekki, pari pankkia, kirjasto ja päiväkoti. Uuden liikerakennuksen rakentaminen Vihannin keskustaan on parhaillaan käynnissä.

Lisäksi kylässä sijaitsee modernisoitu koulu, joka houkuttelee lapsiperheitä ympäröiviltä alueilta. Koulussa opiskelee tällä hetkellä yli 300 opiskelijaa. Uuden kuntosalin odotetaan valmistuvan vuonna 2023. Vihanti tunnetaan vahvasta yhteisöllisyydestään. Kyläyhdistykset työskentelevät aktiivisesti entisen kunnan hyvinvoinnin ja edistyksen lisäämiseksi.

Menestyksekkäitä hankkeita ovat Gunnarin kartanon kunnostus, luontopolkujen ylläpito, jonka ansiosta monet voivat nauttia patikoinnista ja hiihdosta, sekä kylätapahtumien, kuten joulumarkkinoiden, pääsiäisjuhlien ja kulttuurifestivaalien, järjestäminen.

Tunnettuja Vihantilaisia henkilöitä

Asuminen

Vihanti on vireä kylä Pohjois-Pohjanmaalla Raahen seutukunnassa. Alue tunnetaan hyvälaatuisesta ja raikkaasta pohjavedestä, puhtaasta luonnosta ja perunoista. Vihannissa on verrattomat maastot ulkoiluun, erinomainen latuverkosto ja monenlaista aktiivista järjestö- ja yhdistystoimintaa, joten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia riittää.

Viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön vaaliminen on vihantilaisille tärkeää. Vihannin kylätoimintaa leimaa runsas osallistuminen oman kyläkunnan tapahtumiin ja elämään. Kylätoimintayhdistykset järjestävät erilaista toimintaa sekä oman kylän että koko kunnan ja jopa seutukunnan asukkaille.

Vihannin kylä tarjoaa asumisen kannalta huomattavia etuja. Alueen puhdas ympäristö on merkittävä vetovoimatekijä, sillä rannikkoalueen raskaan teollisuuden päästöt eivät vaikuta ilmaa pilaavasti Vihannissa. Vihannista löytyy verrattomat maastot ulkoilua ajatellen. Alueen hiihtoladut ovat seutukunnan parhaat ja rannikkoon verrattuna hiihtokausi on useita viikkoja pitempi.

Toisaalta meren viilentävä vaikutus ei pilaa lämpimiä kesäpäivä. Alueella on tarjottavana runsaasti tontteja eri puolilta kuntaa ja yksityisten tonteista ja kiinteistöistä saat tietoa tonttipörssistä.

Keskustan tuntumassa on kolme vesitettyä järveä, Kirkkojärvi ja Saarelan- ja Rantasenjärvet. Tämä antaa huomattavaa lisäarvoa lähiseudun asunnoille. Lapsia ajatellen pienen kylän tarjoama turvallinen kasvuympäristö on huomattava etu. Etäisyydet kaupunkitason palveluihin ovat kohtuulliset. Jos suunnittelet rakentamista ja annat arvoa edellä kuvatuille seikoille niin Vihanti on sopiva asuinpaikka sinulle ja perheellesi.

Vihannin kylät

Vihannin kyläyhdistykset

Yrityksiä Vihannissa

Vihanti on hyvät peruspalvelut turvaava, uusia toimintamalleja aktiivisesti hakeva, avoimesti yhteistyötä rakentava ja viihtyisän asuinympäristön tarjoava kylä. Vihanti tunnetaan erinomaisesta pohjavedestään ja perunateollisuudestaan.

Elinkeinotoiminnan kehittämisen tuloksena Vihannissa on teollisuusalue, jonka sijainti keskustan välittömässä läheisyydessä on erinomainen. Vihanti tarjoaa kilpailukykyiset puitteet niin PK-yrittäjyydelle kuin suuremmalle teollisuudelle.

Urheiluseuroja Vihannissa

Vihannin historia

Kivikausi

Vihannin harjut nousivat merestä 5000 eaa. muodostaen kolme saarta. Tuhannen vuoden kuluttua saaret muodostivat niemen. Seuraavan kuuden vuosituhannen aikana kahden jokilaakson välille muodostui laaja rannikkoalue. Se oli aluksi lehtipuiden ja sitten havumetsien peitossa. Vihantista löydetyt muinaiset esineet osoittavat, että ihmiset tunsivat alueen jo kivikaudella.

Ensimmäiset kaivaukset toteutettiin 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa. Löytöjä on tehty pääasiassa Rantasenjärvellä, Saarelanjärvellä ja Kirkkojärvellä. Useita esineitä löydettiin Petäjämäeltä, Alpuanjärveltä ja Lumimetsästä. Varhaisimpien asukkaiden jälkiä löydettiin Vihannin kirkkokylästä.

Vihannin loistokas esihistoriallinen kausi ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin aikaan. Kulttuurin huippuvaiheessa, vuosina 4000–2000 eaa. Vihannin niemi kohosi jo merenpinnan yläpuolelle. Rannikkoseutu houkutteli monia sisämaasta saapuvia ihmisiä. Arkeologit ovat keränneet yli 500 esinettä tuolta ajalta.

Noin 40 paikkaa on tunnistettu kampakeraamisen kulttuurin asuinpaikoiksi. Kivikauden lopussa vasarakirveskulttuuri levisi ympäri Suomen. Kulttuuri saapui myös Vihantiin, minkä todistavat muutamat Ilveskorven ja Vihannista löydetyt esihistorialliset kirveet.

Pronssi- ja rautakausi

Pronssikaudesta ja rautakaudesta puhuttaessa, kaivaukset eivät menestyneet kovin hyvin. Niiltä ajoilta löytyy vain muutamia löytöjä. Merkittävimmät niistä ovat pronssinen solki ja nuolenpää. Vihannin metsistä löydettiin muutamia jättimäisiä hautoja ja uuneja. Sen lisäksi kymmenkunta rautakautista löytöä viittaa siihen, että alue ei ole täysin tyhjä.

Keskiaika

Vihanti mainitaan ensimmäisen kerran Saloisten kymmenveroluettelossa vuodelta 1562, joten voidaan olettaa, että entisen kunnan historiallinen aika alkoi 1560-luvulla. Väestö kasvoi tasaisesti aina siihen asti, kun Venäjän ja Ruotsin välinen sota syttyi vuonna 1570. Yksi kiistan kohteista oli itäinen raja, sillä venäläiset pitivät Saloa osana Karjalaa. Sota uuvutti suomalaiset ja aiheutti vahinkoa sekä tappioita tärkeälle infrastruktuurille.

Vuonna 1595 osapuolet allekirjoittivat rauhansopimuksen, jonka myötä Suomen itäraja siirtyi pohjoisemmaksi, kuten nykyään. Vihannin paineen hellittäessä alue alkoi houkutella yhä enemmän uusia asukkaita. Lukuun ottamatta 1690-luvun sotia ja nälkävuosia, väestö alueella kasvoi vuosisadasta toiseen.

Varhaisimpien asukkaiden pääammatit olivat kalastus, metsästys ja karjankasvatus. Soisen maaperän vuoksi viljelyn harjoittaminen oli vaikeaa. Heinää alettiin viljellä vasta 1800-luvulla. 1900-luvulla perustettiin kaksi meijeriä. Yksi niistä, Alpuan osuusmeijeri, oli Pohjois-Pohjanmaan suurin meijeri.

Vihannin seurakunnan kehitys

Aluksi Vihanti kuului Salon seurakuntaan. Vuonna 1680 Vihannista tuli Saloisten seudun seurakuntakylä ja seitsemän vuosikymmentä myöhemmin se sai kappelin aseman. Vihanti itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1921. Ensimmäinen kirkko oli puusta ja rakennettiin vuonna 1680. Se purettiin vuonna 1784, kun uusi kirkko valmistui Simo Jylkä-Silvénin toimesta. Kaksi ja puoli vuosisataa myöhemmin kirkko on yhä ehjä ja järjestää jumalanpalveluksia uskovaisille. Se on myös Vihannin alueen merkittävä nähtävyys.

Kaivoksen rakentaminen

Vihanti alkoi kukoistaa taloudellisesti, kun Lampinsaaren kaivos aloitti toimintansa vuonna 1951. Kaivoksen malmi sisälsi sinkkiä, lyijyä ja kuparia. Kaivoksen toiminnan aikana Vihannin väkiluku kasvoi merkittävästi. Pienestä ja eristyneestä kylästä Lampinsaaresta tuli eloisa ja vauras kylä, jossa oli monipuolisia palveluita.

Kaivoksen perustamisen jälkeen Lampinsaareen valmistui tie, rautatie, puhelinlinja ja tusina kerrostaloja. Muita palveluita olivat terveyskeskus, kolme kauppaa, koulu, pankki ja kylätalo. Kaivostoiminta loppui vuonna 1992, minkä seurauksena kunnan väkiluku väheni.