Raahe Guide Raahen Esittely
Lampinsaaren kaivoskylä rakentui kaivoksen ympärille ja sen historia alkaa vuodesta 1936, jolloin Jaakko Salo, Aate ja Juho Lumiaho löysivät Alpualta malmia sisältäviä lohkareita ja lähettivät näytteitä geologian tutkimuskeskukseen. Vaikka tutkijat olivat kiinnostuneita kalliosta niin he tutkivat sitä vasta jatkosodan päättyessä. Sodan päätyttyä GTK:n tutkijat veivät kiinnostuksensa kallioon uudelle tasolle.
He käyttivät magneettisia ja sähköisiä mittauksia lohkareiden alkuperän tunnistamiseen. Kävi ilmi, että kivet olivat peräisin Lampisaaren läheisestä metsästä ja sisältävät sinkkiä, kuparia ja lyijyä. Tämä motivoi kauppa- ja teollisuusministeriötä jatkamaan alan tutkimusta ja lopulta sallimaan Vihannin kaivoksen rakentamisen vuonna 1952.
Kaivoksen rakentaminen
Lampisaaren ympärillä olevaa suota alettiin ojittaa vuonna 1952. Rautatie ja tie rakennettiin ennätysajassa samana vuonna. Puhelinlinjat, 86-metrinen kaivostorni ja 250 perheasuntoa valmistuivat vuonna 1953. Kaivos avattiin vuonna 1954. Malmituotannon alkaessa Lampinsaareen saapui väkeä eri puolilta Suomea. Se oli sekoitus ihmisiä, joilla oli erilaisia kulttuureja, murteita ja tapoja. Ajan myötä heistä tuli homogeeninen ryhmä, joka jakoi yhden hengen ja elämäntavan.
Kaivoskylän palvelut
Kaivoskylään muutti 1950-luvulla paljon lapsia perheineen ja parhaimmillaan heitä oli yli 200. Tämä johti koulun, uimahallin ja urheilukentän rakentamiseen. Yhteisötalo rakennettiin vuonna 1964. Ihmiset saivat katsoa elokuvia, osallistua tanssitapahtumiin, pelata pelejä, keilata ja vain viettää aikaa ystävien kanssa. Lampinsaaressa toimi kirjasto ennen kuin siitä tuli kaivoskylä.
Raahelta vuokrattiin järvi 25 vuodeksi kalastukseen ja lomailuun. Lisäksi kylä sai Iso-Lamujärven Pyhännalta ranta-alueen ja kalastusoikeudet. Lampisaaressa toimi 1950-luvulla kolme kauppaa ja kioski, jotta ihmiset saivat ostaa ruokaa ja muuta tarpeellista käymättä lähikylässä.
Siellä oli myös kaivosyhtiön palkkaama lääkäri ja sairaanhoitaja pitämään huolta kaivostyöläisistä ja heidän perheistään. Terveystalossa oli myös apteekki. Kun Lampisaaren väkiluku nousi yli 1000 asukkaan, rakennettiin vuonna 1967 tie, joka yhdisti sen Vihannin kirkkokylään. Näin kaivostyöläiset pystyivät helpommin hoitamaan työtään ja säästämään työmatka-aikaa. Monet kaivostyöläiset rakensivat talon kirkkokylään. Uusi tie lyhensi työmatkaa kaivoksella vain 10 kilometriin.
Missä Lampinsaaren kaivoskylä sijaitsee?
Kaivoksen sulkeminen
1990-luvulla sinkin kysyntä laski ja kaivoksen kannattavuus heikkeni. 17. toukokuuta 1992 malmin tuotanto pysähtyi lopullisesti. Tuotantorakennukset ja torni purettiin. Vain toimistorakennukset säilyivät ehjinä. Nykyään Lampinsaaren kaivoskylä on hiljaisempi ja tyhjempi kuin loistokaudellaan. Monet ihmiset lähtivät kylästä menettäessään tulonlähteensä. Jotkut kyläläiset päättivät kuitenkin jäädä.
He löysivät sisäistä voimaa ja varoja kylän uudelleenrakentamiseksi ja estämään sitä muuttumasta raunioiksi. Vaikka entisessä kaivoskylässä ei ole kauppoja, se houkuttelee vierailijoita kauniilla luonnollaan ja rauhallisuudellaan. Jotkut majoittuvat Lampinsaari campingissa ja toiset ostavat sieltä kesämökin, joka on paljon edullisempi kuin missään muualla Suomessa.