myhrbergin patsas ja puisto

Myhrbergin Patsas ja Puisto

August Maksimilian Myhrbergin patsas on kuvanveistäjä Evert Porilan luoma ja paikallisyhdistys osti sen vuonna 1931.

Varhainen elämä ja epäonnistunut asianajajan ura

Myhrberg syntyi Raahessa vuonna 1797. Myhrberg itse luuli syntyneensä vuosisadan viimeisenä päivänä, koska se tuntui hänestä salaperäiseltä ja symboliselta. Hänen äitinsä oli raahelainen Kristiina Sovelius. Hänen isänsä Anders Gustaf oli kotoisin Ruotsista.

Maksimilian vietti ensimmäiset 6 vuotta elämästään Sovelius-talossa, joka on yksi kaupungin vanhimmista rakennuksista. Nykyään kartano on Sovelius-säätiön omistuksessa. Raahen kaupungintalo vuokrasi yläkerran järjestääkseen museon, joka esittelee kauppiaan elämää upean purjehduskauden aikana.

Kun Maksimilian oli 6-vuotias, perhe muutti Ouluun. Lukion jälkeen hän opiskeli isänsä pyynnöstä Turun yliopistossa. Hän halusi tulla sotilaaksi, mutta hänen isänsä vaati, että hän lähtisi lakimiehen uraan. Älä lue muita kirjoja kuin lakikirjoja oli hänen isänsä määräys.

Sotilaallinen ura

Isänsä kuoltua Maksimilian täytti unelmansa tulla sotilaaksi. Hän osallistui erilaisiin sotilaskampanjoihin, mukaan lukien Kreikan itsenäisyyssotaan ja Espanjan sisällissotaan. Hän ansaitsi rohkean sotilaan maineen taistellessaan kreikkalaisten rinnalla turkkilaisia vastaan.

Hänen omistautumisensa ja erinomaiset taistelutaitonsa tekivät hänestä kuuluisan ja rakastetun Kreikassa, maassa, jossa hän vietti 7 vuotta. Vuonna 1838 Kreikan kuningas myönsi hänelle Vapahtajanrintamerkin.

Myhrberg saapui Kreikkaan vuonna 1825 ranskalaisen eversti Charles Fabvierin luomassa vapaaehtoisryhmässä. Aluksi hän taisteli ratsuväessä sotilaana. Vuonna 1826 hän osallistui Euboian taisteluun. Sitten hän taisteli kreikkalaisten kanssa yrittäessään helpottaa Akropoliksen piiritystä.

Hän loukkaantui, mutta jatkoi taistelua. Vuonna 1826 hänestä tuli luutnantti, myöhemmin hän osallistui Chaidarin taisteluun, jossa hän loukkaantui uudelleen. Cape Coliasin taistelun jälkeen hänet ylennettiin everstiksi.

Hän suoriutui erinomaisesti Phaleronin taistelun ja Khioksen retkikunnan aikana. Vuonna 1829 Myhrbergille annettiin tehtäväksi hallita ja puolustaa Palamidin linnoitusta. Venäjän valtakunnan vaikutusvallan kasvaessa hälyttävää vauhtia hän päätti lähteä Kreikasta vuonna 1831 ja osallistua Puolan marraskuun kansannousuun.

Missä Myhrbergin patsas ja puisto sijaitsee?

Myöhempi elämä

Myhrberg vietti suurimman osan elämästään Suomen ulkopuolella. Hän tuli Raaheen vuonna 1852 osallistumaan Johan Soveliuksen hautajaisiin. Tukholma oli kaupunki, jossa näkyvä sotilas vietti elämänsä viimeiset vuodet. Hän kuoli vuonna 1867. Vaikka hän ei koskaan ollut julkisessa virassa Ruotsissa, hänen hautajaisiinsa liittyi sotilaallinen kunnianosoitus.

Vaikka hän ei vieraillutkaan usein kotikaupungissaan, raahelaiset päättivät kunnioittaa kansalaistaan asentamalla hänen patsaan yhteen kaupungin puistoista. Patsaan osti paikallisyhdistys Raahen päivän juhlien aikana kerätyillä varoilla.